"Rakkaalla lapsella monta nimeä..."

Saanko esitellä:
AINO VILMA ELENA
melkein kaksi kuukautta vanha peikkotyttömme.

Aino on Elias Lönnrotin keksimä nimi Joukahaisen sisarelle. Vanhassa kalevalassa (1835) oli teksti vielä muodossa "Joukahaisen ainoa sisar". Nimi oli yleinen jo 1800-luvulla.

Vilma on lyhenne nimestä Vilhelmina ja nimi pohjautuu miehennimeen Vilhelm. Vilhelmin alkuperäinen merkitys on "lujatahtoinen kypäränkantaja. Suomessa nimi Vilma löytyy jo kansanvalistusseuran kalenterissa vuodelta 1882.

Elena taas on se kaikkien tuntema kreikkalainen nimi, joka merkitsee "loistavaa". Samaa alkuperää lienee kreikkalaisten auringonjumala eli Helios. Alunperin kreikan kielessä on ollut nimen edessä äänne, joka on aikojen saatossa tipahtanut nimestä pois. Elena on ollut Helena-nimen seurana almanakassamme vasta vuodesta 1995, kun taas Helena löytyy almanakoistamme jo vuodesta 1705 saakka.

Siinä nimien "etymologiaa"; nimiä löytynee suvustakin jonkin verran. Ja viimeinen etunimi on "muunnos" äitini nimestä!

VUOSI 2007!!!

ONNEA UUDELLE VUODELLE!! Meidän vuoden vaihteeseen on kuulunut lasten liikuntatapahtuma Kupittaan urheiluhallissa, Seikkailupuistossa juoksentelua, pienten ilotulitteiden ampumista kotipihalla ja pipareita kera valkohomejuuston.

Lapset menevät ulos puolen yön aikaan ja leivotaan vielä uuniin patongit iltapalaksi!!

Turvallista ja iloista vuodenvaihdetta kaikille!!!!!

Piparitaloja

Yksi on jo syöty, yksi on appivanhemmilla ja yksi tuhotaan vielä viimeistään loppiaisena. Pipareita aattelimmevielä leipoa huomenna kun kenenkään kiintiö ei ole vielä täynnä.

Joulumekko!

Päivät karkaavat käsistä

On tosi mielikuvituksellisia otsikoita. Tänään sain valmiiksi neiti tättähäärälle mekon, joka piti oikeastaan olla valmiina jo tarhan joulujuhlissa. No onneksi noita juhlia riittää vielä ensi viikollekin ja jos ihan aattonakin laittaisi sen päälle. Yritän saada huomenna kuvan jos on kaunista ilmaa.

Piparkakkutaikinaa tuli tehtyä sen verran että siihen upposi n. 2,5 kiloa jauhoja. Huomenna ois sitten leivonta- ja siivouspäivä.

Kävin myös shoppailemassa ystäväni kanssa kaupungilla kolmisen tuntia. Ihmisiä oli kohtuullisesti liikenteessä, mutta silti tuntuu että aika ei riitä mihinkään - jo ensimmäisen kaupan jälkeen tuli katseltua huolestuneesti kelloa.

Vauveli on nukkunut tänään hyvin ja jättänyt aikaa näille "harrastuksillekin".

Huomenna toivottavasti lisää.

"Kaksi pientä peikkolasta...!"

Tässä sitä ihmetellään elämää. Painonpudotusprojekteja kaivataan - ennen synnytystä 76 kg ja ja nyt 66,5. Tavoitteeseen 60kg on vielä roimasti matkaa; tuo joulu ei ainakaan paranna tilannetta.

Vauvan paino näyttää hyvältä - neiti on nyt kuukauden vanha ja painoa on tullut lähes kilon verran. Pituuttakin neljä senttiä!

Jouluprojekteja yritän vältellä, kun keskenräisiäkin neuleita ja mekkoviritelmiä on. Leipoakin täytyisi ja ristiäiset ovat loppiaisena.

Kantoliinailua

Peikkotytön kanssa on kokeiltu kotona kantoliinailua!



Yksi "Ellinmekko" on valmistunut ja kaksi Nalle-kauluria. Kuvamateriaalia ei tällä hetkellä valmiista mekosta ole. mutta todiste neulomisesta vauvan kanssa kyllä löytyy.



Vauva on saanut onnitteluina muutaman ihanan 3D-kortin!

Käytetyimmät neuleet NYT - TÄMÄ ja TÄMÄ

WOOL on ihana lanka. Lämmin ja mukava tikkivuorisen takin alla. Pusero on tähän saakka ollut kaappikamaa, mutta aina se nukkaantunutkin pääsee parrasvaloihin...!

Ellin mekkoa tulossa!

Nyt on sitten jo melkein 20 senttiä neulottu JaanaMaan ELLIN MEKKOA! Hidasta on välillä ollut eteneminen, mutta eilen sain muutaman kerroksen neulottua jopa vauva sylissäni. BACK in BUSINESS!! Tarhan myyjäisiin olisi mukava tehdä jotakin - katsotaan kuinka tämä viikko vierähtää.

Tänään kävimme ostoksilla ja hyvin sujui bussireissu. Kolmisen tuntia vierähti yhdessä hujauksessa. Suurtorilla oli Brinkkalassa aivan ihanat näyttelyt; kannattaa ehdottomasti käydä poikkeamassa.

Meillä on nukuttu mielestäni hyvin ja syöminenkin sujuu. Ensi viikolla menemme taas neuvolaan katsomaan kuinka hyvin. Välillä on hiukkasen kiljuntaa (vatsanväänteitä?), mutta "huudot" eivät ole kovinkaan pitkäkestoisia. Eilen olin ihmeissäni, kun kuulin meteliä ja tajusin että vauva piti tiukalla otteella omista hiuksistaan kiinni ja tuntui tukistus sattuvan - otteen irrottaminenkin teetti jo töitä! Voi hyvänen aika kun neitimme on fiksu.... ei tuo omien raajojen hahmottaminen ole helppoa - EI.

Kuvia en nyt jaksa siirtää kamerasta. Ehkä huomenna.

"Isoja" vaippoja

Tässä peikkotyttö lempparivaipassani, joka on uusia hankintoja. Ronjan keijukuosinen vaippa, jonka ostin taannoin "alkuraskaana" - muistan kuinka seisoin kassalla vaipan kanssa ja tajusin yhtäkkiä että enhän minä tiedä onko tuleva lapsi on tyttö vai poika!! Totesin ääneen myyjälle, että eipä tullut mieleenkään aikaisemmin - mutta kai poikakin voi söpöä keijuvaippaa käyttää. Päällehän kuitenkin tulee jonkinlainen kuorivaippa. Olikohan tämä se etiäinen sukupuolesta...

Toisessa kuvassa tättähäärälle ostettuja vaippasysteemejä, ns. isoja kokoja! Tipukuvioiset Nicky-vaippahousut, 3 x medium. Ihania ovat edelleenkin ja hyvälaatuisia. Kolme Bumbyn päiväkuorta (koko XLARGE eli (11-14 kg), joiden päällä pidin kyllä Ruskovillan hahtuvia tai villavaippahousuja. Maatilakuosiset vaipat ovat merkkiä STUFFABLES by Nature Babies (4kpl?), kuorivaippa, jonka taskuun saa fylliä oli varmaan ihan ok käytössä.

Sitten vielä nämä niin sanotut All-in-one -vaipat, valmistanut Kushies, - paksut flanellikerrokset läpän kera, kuori kovaa kahisevaa muovia ja muistaakseni haisevat käytössä pahalle. En ostaisi enää jos nyt valitsisin uusia, mutta on näitäkin kovasti käytetty. Toppausta on ja pitoakin muistaakseni. Lahkeensuista taisi joskus vuotaa, eli ei ainakaan yökäyttöön näiden muistikuvien perusteella.

Siinä näitä vaippamuisteloita. Osaksi omaa inventaariota ja muistinvirkistystä. Ensi postauksessa uusia tuulia!